Johannan kannettava meni rikki. Se ei suostunu enää käynnistymään, vaikka kuinka painettiin käynnistysnappia niin näyttö pysyi pimeänä ja se sanoi että PIIP.
Ärsyttää niinkö pientä apinaa. Ei voida ladata kuvia blogiin tai kattoa koneelta Hynttyyt yhteen- sarjaa tai mittään muutakaan hauskaa. Johanna vei koneen tänään koulun atk-tukihenkilölle ja se lupas kattoa josko siitä sais vielä toimivan pelin. Mennään hakkeen se viiden aikaan koululta ja kuullaan onko peli menetetty vai onko vielä toivoa. Koneella on kaikki kuvat, jotka on otettu Portugalissa, vain osa on tikulla tai Karoliinan kamerassa vielä. Onneksi Johanna otti Suomessa varmuuskopion aikaisemmista kuvista...mutta silti, ärsyttää!
Harjoittelusta ei ole vieläkään tietoa.
keskiviikko 29. syyskuuta 2010
perjantai 24. syyskuuta 2010
Huomenna Portoon!
Met lähemä huomenna Portoon seikkaileen. Porto sijaitsee rannikolla ja sinne kestää junalla mennä noin 4 tuntia, junanvaihto laskettuna mukkaan. Tarkotuksena on käyä tsekkaamassa kauppoja (shoppaamaan shoppaamaan shoppaamaan) ja jottain nähtävyyksiä. Esimerkiksi vois käyä kuuntelemassa Portugalin perinteistä Fado-laulantaa (pakko päästä) ja Sea-lifessa (jipiiiii). Ei olla hirveästi suunniteltu menojamme, mutta mukavaa mennä vaan, eikä ottaa hirveitä paineita tai kiirettä (eli loppu peleisä ollaan vaan hostellila tai max. 100 metrin säteellä siitä ko ei kuitekkaan uskalleta mennä kauemmas!).
Elikkä palaillaan bloggaileen sitten ens viikola.
p.s Alla linkki Porton kaupunki kuvaan.
Porto
Elikkä palaillaan bloggaileen sitten ens viikola.
p.s Alla linkki Porton kaupunki kuvaan.
Porto
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
Lettu/lätty-kestit ja kiinakauppa-maraton.
Portugali on kiina-kauppojen luvattu maa. Jokaisella tienpätkällä kiina-kauppoja on vähintään kaksi. Ne on vähän niinkuin Suomen Halpa-Hallit tai Säästötexit, mutta vielä halvempia... Kierrettiin maanantaina valehtelematta ainaki 10 kiina-kauppaa lävitte. Ihan kiitettävästi sitä tavaraa sitten tarttui mukaan, mutta kaikki oli TOSI hyödyllisiä juttuja..kait. :) Harmi, ko ei ole nyt kuvvaa kiinakaupasta..mutta yritettään seuraavalla kerralla semmonen napata, niin teki näettä millanen se on.
Ollaan ihan ymmällään ko ruoka on täällä kovin halpaa. Käytiin kaupasta hakkeen lätty-lettu-kesteille tarvikkeet. Härregyyd, meinattin pyörtyä kassalla. Ostokset makso yhteensä noin 15 euroa. Ohessa kuva, ostoksista. Eppäilen, ettei tätä kaikkea saa ostettua suomen maassa tuolla hintaa.
 |
| 2*tonnikalapurkki, 2*kahvia, 2*hillopurkki, 1l maitoa, jauhopussi, banaaneja, punasipuleita, paprika, kananmunia 6kpl, kuohuviinipullo, viinipullo, 1,5l limsapullo, tuorejuusto |
Alkuviikko on menny ihan lepposasti. Harjoittelupaikasta ei vieläkään tietoa. Maanantaina käytiin koululla jututtamassa vaihdoista vastaavaa opettajaa. Se sitten kyseli, että minne me mahollisesti halutaan mennä harjoittelemaan, elikkä nyt ne vasta alkaa sitä harjoittelupaikkaa meille hommaamaan. Meinasivat sitte ilmoittaa jahka, löytävät meille sopivia vaihtoehtoja. Mukavaa, mikäs son tässä lomaillessa.
Tänään lähdetään illallisille alakertaan, portugalilaiset pojat kokkailee koko talolle ruokaa. Saas nähä, mitä on tarjolla. :) Mie alan valmistautuun, päivityksiä sitten myöhemmin lissää.
/Johanna
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Parvekkeen vangit!
Alettiin ottaan aurinkoa tossa parvekkeella ja hengailla muuten vaan ihanassa auringossa. No sitten tuli näpsäkkä ristiveto ja ovi menikin lukkoon. Ei siinä mittään, mutta ko kaikki ovet oli lukossa ja kettään ei koko talossa! Koska tyypit lähti Covilhaan retkelle ja tullee vasta illalla. Johannalla oli bikinit ja pyyhe ja Karoliina tepasteli lyhyen lyhyessä rantamekossa. Käveltiin taloa ympäri, eikä millään muotoa oltais kahestaan päästy kiikkumaan toiseen kerrokseen.
No taivaale kiitos sitten meän naapurinainen oli ulkona röökillä ja kun Johanna piilotteli bikineissään takapihalla Karoliina rohkaistui kertomaan naapurille meidän tilanteesta. Onneksi se oli ihana, että soitteli pitkin ja poikin kaupunkia, että saatais meän vuokranantaja kiinni. Pyysi meät jopa niille, jos haluttais, mutta eihän me kehattu! Onneksi sillä naisella oli sen poika kans kotona, koska se puhu sitten tosi hyvin enkkua ja ne hyppäs autoon ja vei Karoliinan sairaalaan, jossa tää meidän vuokranantaja on ollut joskus töissä.
Siellä sairaalassa sitten se vastanottotiskin täti soitteli kaikki hoitsut läpi ja yritti tavotella jotaki, joka tuntis Donasaon (vuokranantaja) ja sais sen numeron meille. No menihän siinä aikaa ja Karoliinaa niin hävetti, että itku meinas tulla kun ihmiset molokotti portugalia ja Karoliina vain seistä könötti rantamekko päällä ja liplopit jalassa. Onneksi taivaale kiitos joku sais jostain sen Donasaon kiinni ja palattiin takasin kotiin, johon se ilmesty tosi nopsaan.
Mutta eihän tässä vielä kaikki!! Kun se alko aukaseen meille etuovea, niin sehän oli jumissa! Ei senkään avaimet sitä saanu auki ja oltiin kolomestaan jumisa ulkona! Parvekkeen ovi on takalukossa, joten sitä ei saa avaimilla auki ulkoa. No onneksi se vuokranantaja täti oli niin kekseliäs, että meidän pienellä avustuksella se itte kiikku toiselle parvekkeelle, jossa oli ikkunat auki. Sehän suorastaan hyppäs sinne, aivan ku joku supermies!!
Onneksi se pääs ikkunasta sisään ja aukas meille oven ja saatiin alaovi toimimaan ja kaikki on hyvin ja ihanaa! Huomenna viedään naapureille kukkia, koska ne oli niin super ystävällisiä!!!!! Mutta olihan vain jännät paikat!
No taivaale kiitos sitten meän naapurinainen oli ulkona röökillä ja kun Johanna piilotteli bikineissään takapihalla Karoliina rohkaistui kertomaan naapurille meidän tilanteesta. Onneksi se oli ihana, että soitteli pitkin ja poikin kaupunkia, että saatais meän vuokranantaja kiinni. Pyysi meät jopa niille, jos haluttais, mutta eihän me kehattu! Onneksi sillä naisella oli sen poika kans kotona, koska se puhu sitten tosi hyvin enkkua ja ne hyppäs autoon ja vei Karoliinan sairaalaan, jossa tää meidän vuokranantaja on ollut joskus töissä.
Siellä sairaalassa sitten se vastanottotiskin täti soitteli kaikki hoitsut läpi ja yritti tavotella jotaki, joka tuntis Donasaon (vuokranantaja) ja sais sen numeron meille. No menihän siinä aikaa ja Karoliinaa niin hävetti, että itku meinas tulla kun ihmiset molokotti portugalia ja Karoliina vain seistä könötti rantamekko päällä ja liplopit jalassa. Onneksi taivaale kiitos joku sais jostain sen Donasaon kiinni ja palattiin takasin kotiin, johon se ilmesty tosi nopsaan.
Mutta eihän tässä vielä kaikki!! Kun se alko aukaseen meille etuovea, niin sehän oli jumissa! Ei senkään avaimet sitä saanu auki ja oltiin kolomestaan jumisa ulkona! Parvekkeen ovi on takalukossa, joten sitä ei saa avaimilla auki ulkoa. No onneksi se vuokranantaja täti oli niin kekseliäs, että meidän pienellä avustuksella se itte kiikku toiselle parvekkeelle, jossa oli ikkunat auki. Sehän suorastaan hyppäs sinne, aivan ku joku supermies!!
Onneksi se pääs ikkunasta sisään ja aukas meille oven ja saatiin alaovi toimimaan ja kaikki on hyvin ja ihanaa! Huomenna viedään naapureille kukkia, koska ne oli niin super ystävällisiä!!!!! Mutta olihan vain jännät paikat!
Minulla on unitauti!
Olemme nyt viettäneet Johannan kanssa kaksi viikkoa Portugalissa ja minä olen joutunut jonkin kavalan unitaudin kouriin! En pysty muistamaan milloin viimeksi olisin nukkua posotellut kello 10 tuolle puolen. Aivan käsittämätöntä! Eilen kello oli lähempänä yhtä, kun kömysin sängystä ja tänään se osoitti melkein 12! Onhan se siistiä viettää "´lomaa" tääällä etelän lämmössä ja nukkua menemään. Eihän täsä ehi ees mittään nähä, muutaku petivaatteet.
Suurin osa vaihtareista lähti tänään Covilhaan. Me jäätiin kotiin. Ai miksi? Ei tiietä. Tuli vaan sellanen fiilis, ettei jaksa/halua/taho/kiinnosta/tai jtn. Ohan tässä kuitekki muutama kuukausi vielä aikaa reissata jos niikseen tulee. Toisaalta nyt ois kyllä ollut hyvä reissupäivä kun taivas on kirkas ja aurinko paistellee täydeltä terältä. Johannakin loikoilee parvekkeella ja kärventää itseään. Aattelinpa liittyä seuraan!
/Karoliina
Suurin osa vaihtareista lähti tänään Covilhaan. Me jäätiin kotiin. Ai miksi? Ei tiietä. Tuli vaan sellanen fiilis, ettei jaksa/halua/taho/kiinnosta/tai jtn. Ohan tässä kuitekki muutama kuukausi vielä aikaa reissata jos niikseen tulee. Toisaalta nyt ois kyllä ollut hyvä reissupäivä kun taivas on kirkas ja aurinko paistellee täydeltä terältä. Johannakin loikoilee parvekkeella ja kärventää itseään. Aattelinpa liittyä seuraan!
/Karoliina
perjantai 17. syyskuuta 2010
torstai 16. syyskuuta 2010
Hei, me muutetaan!
Palaten aikasempaan päivitykseen siitä meän vuokranantaja rouvasta...me aletaan nyt pakkaileen ja muutetaan tämän kuun loppuun mennessä. Sen verran tiukat säännöt se läppäs tiskiin. Suurin syy kuitekki tähän pikaiseen muutto-operaatioon on sen naisen käytös. Se kun tuppaa käymään "kylässä" liian useasti, ilmoittamatta ja omilla avaimilla. Siis tämähän on vuokra-asunto, ei tänne vuokranantaja saa niin vain tulla tepastelemaan kuin talon herra.
Oli tuossa tunti sitten pikkuinen tapaaminen, josta me ei ymmärretty juuri mitään. Ihan kauhia tilanne, ko toinen vaan huitoo käsillään ja huutaa portugaliksi ja ilmeet oli tosi pelottavia. Toisaalta ihan hyvä ko ei ymmärretty...ois voitu vaikka kilahtaa sen sanomisille. Oli meillä mukana kuitekki tuutorioppilaita, jotka käänsi 1/10 sen naisen sanomisista. Tiivistettynä, meän pitäisi allekirjoittaa säännöt tai lähteä kävelemään. Valittiin jälkimmäinen vaihtoehto. Kaikki talon asukkaat aikovat jättää vuokranantajan ns."kuseen" ja lähteä täältä niin pian kuin mahdollista. Toivotaan syvästi ettei se saa uusia vuokralaisia enää koskaan, ikinä, never! Ja ei tulla missään vaiheessa suosittelemaan kenellekkään tätä asuntoa!
Kaikki on kuitekki tosi hyvin, ollaan onnellisia, ko päästään täältä muuttamaan. Tuutorit on meille luvannu hommata uudet kämpät ja ehkä jo huomenna päästään katteleen mahollisia vaihtoehtoja. Huomenna koulua ja koulun järjestämät illalliset. Jipii!
Oli tuossa tunti sitten pikkuinen tapaaminen, josta me ei ymmärretty juuri mitään. Ihan kauhia tilanne, ko toinen vaan huitoo käsillään ja huutaa portugaliksi ja ilmeet oli tosi pelottavia. Toisaalta ihan hyvä ko ei ymmärretty...ois voitu vaikka kilahtaa sen sanomisille. Oli meillä mukana kuitekki tuutorioppilaita, jotka käänsi 1/10 sen naisen sanomisista. Tiivistettynä, meän pitäisi allekirjoittaa säännöt tai lähteä kävelemään. Valittiin jälkimmäinen vaihtoehto. Kaikki talon asukkaat aikovat jättää vuokranantajan ns."kuseen" ja lähteä täältä niin pian kuin mahdollista. Toivotaan syvästi ettei se saa uusia vuokralaisia enää koskaan, ikinä, never! Ja ei tulla missään vaiheessa suosittelemaan kenellekkään tätä asuntoa!
Kaikki on kuitekki tosi hyvin, ollaan onnellisia, ko päästään täältä muuttamaan. Tuutorit on meille luvannu hommata uudet kämpät ja ehkä jo huomenna päästään katteleen mahollisia vaihtoehtoja. Huomenna koulua ja koulun järjestämät illalliset. Jipii!
Maailman paras viikko ikinä...
Heipparallaa!!
Käytiin maanantaina Jumbossa..osattiin mennä ihan itekseen sinne bussilla. Siellä oli törkeen iso ruokakauppa ja muutamia pieniä kauppoja, jokka tietekki piti käyä tsekkaamassa. Muutama juttu tarttu taas mukkaan. :D
Tultiin taksilla takas kämpille, ko oltiin niin myöhäseen siellä kauppakeskuksessa ettei bussit enää kulkenu. Onneksi meillä on henkilökohtainen taksikuski, joka tulee heti ko soitetaan sille. Olipa vain hurja kyyti, aikasemmin ei ole tullu mitään pahoinvoitia auton kyytissä, mutta nyt oli lähellä ettei örkkä lentäny. Taksikuski ajoi talla pohjassa koko ajan, taajama-alueella ajettiin 120..sen jälkeen ei enää uskallettu vilkuilla nopeusmittaria.
Keskiviikkona oli grillipileet, kaikki erasmusvaihtarit kokoontuivat meän talolle juhlimaan ja nauttimaan hyvästä ruuasta. Pakko avautua meän vuokranantajasta! Meän vuokranantajalla on ihan oma käsitys vuokralla asumisesta. Se tuppaa käymään kylässä päivittäin omilla avaimilla ja tekee tupatarkastuksia, sekä aukoo vuokralaisten laukkuja luvatta. Kaiken huippu oli se, kun saatiin ruuat ulos ja kaikki valmiiksi yhteistä illallista varten, niin eiköhän tämä rakas vuokranantaja pölähdä paikalle miehensä kanssa. Voi sitä käsien viuhdontaa ja portugalin palatusta. Se kilahti ko meillä oli niin paljon vieraita ja oltiin viety keittiön pöytä ulos katoksen alle(talossahan ei sääntöjen mukaan saa liikutella huonekaluja laisinkaan). Täti rauhoittui ja lähti pois ja me sitten päästiin viimein syömään. Ruoka oli herrrrrrrrrkullista! Kun ruuat oli syöty ja siirrytty sisätiloihin rouva tuli takaisin ja pisti meän vieraat pihalle.Seuraavana aamuna rouva ja herra palasivat paikalle ja toivat samalla uuden sääntölapun, joka kieltää vieraat kokonaan.
Seuraavana päivänä lähettiin käymään tutkimusretkellä läheisillä kallioilla. Ennen lähtöä, löydettiin meän pihalta lisko. Katsoppa alla oleva kuva.
Kallioilla oli kiva olla, mutta olihan siellä pojat kuuma! Maisemat oli huiput, näkyi aikalailla koko Castelo Brancon kaupungin alue. Heinikkö vilisi heinäsirkkoja ja Karoliinalla oli tiukat paikat.. Täällä ne heinäsirkat ei ole "näkymättömiä" vaan todella suuria ja pelottavia. Nähtiin eilisissä grillijuhlissa valtava rukoilijasirkka. Huih!
Käytiin maanantaina Jumbossa..osattiin mennä ihan itekseen sinne bussilla. Siellä oli törkeen iso ruokakauppa ja muutamia pieniä kauppoja, jokka tietekki piti käyä tsekkaamassa. Muutama juttu tarttu taas mukkaan. :D
 |
| Pikkuisen innostuttiin... |
Keskiviikkona oli grillipileet, kaikki erasmusvaihtarit kokoontuivat meän talolle juhlimaan ja nauttimaan hyvästä ruuasta. Pakko avautua meän vuokranantajasta! Meän vuokranantajalla on ihan oma käsitys vuokralla asumisesta. Se tuppaa käymään kylässä päivittäin omilla avaimilla ja tekee tupatarkastuksia, sekä aukoo vuokralaisten laukkuja luvatta. Kaiken huippu oli se, kun saatiin ruuat ulos ja kaikki valmiiksi yhteistä illallista varten, niin eiköhän tämä rakas vuokranantaja pölähdä paikalle miehensä kanssa. Voi sitä käsien viuhdontaa ja portugalin palatusta. Se kilahti ko meillä oli niin paljon vieraita ja oltiin viety keittiön pöytä ulos katoksen alle(talossahan ei sääntöjen mukaan saa liikutella huonekaluja laisinkaan). Täti rauhoittui ja lähti pois ja me sitten päästiin viimein syömään. Ruoka oli herrrrrrrrrkullista! Kun ruuat oli syöty ja siirrytty sisätiloihin rouva tuli takaisin ja pisti meän vieraat pihalle.Seuraavana aamuna rouva ja herra palasivat paikalle ja toivat samalla uuden sääntölapun, joka kieltää vieraat kokonaan.
 |
| Onpa mukavaa, ko miehet teki ruokaa ja ite sai vain nautiskella. |
 |
| Grillipileet |
Kallioilla oli kiva olla, mutta olihan siellä pojat kuuma! Maisemat oli huiput, näkyi aikalailla koko Castelo Brancon kaupungin alue. Heinikkö vilisi heinäsirkkoja ja Karoliinalla oli tiukat paikat.. Täällä ne heinäsirkat ei ole "näkymättömiä" vaan todella suuria ja pelottavia. Nähtiin eilisissä grillijuhlissa valtava rukoilijasirkka. Huih!
maanantai 13. syyskuuta 2010
Viikonloppu!
 |
| Meän lempipastillit täällä, paremmat ko kotosuomen mynthonit. |
 |
| Uhmattiin luonnonlakeja ja värjättiin täällä Johanna hiukset. Hyvät tuli, vaikka hiukkasen epäilyttävältä näytti ko pistettiin väri päähän. |
 |
Pailaamaan lähdössä. Niiiiin hyvältä näyttää! Kierrettiinki ne kaikki.  Sitten hilipastiin taksitolopalle ja lähettiin taksila uimaan.  Sunnntaina otettiin uusiksi ja paloimma molemmat. Ei pahasti, mutta ens kerralla tulee kyllä levittää hyvin se rasva!  Tai ees vähän. Mutta edistystä on tapahtunut ainaki omasta mielestä.  Johanna sitten innostu sittelemmään taitojansa ja kiikkumaan.  Koitettaan tällä viikolla saaha se harjotteluhomma selväksi. Se nainen vain lähti Kemmiin reissuun, joka siitä vastaa. Yritettään toisten opettajien avulla saaha sumplittua. Kielikurssi kuitenki jatkuu tämän viikon, joten ei mittään kauhiaa hoppua ole. Vapaa-aikaa on tarpeeksi ja käytettään se hyvin! Kaikki mennee mahottoman hyvin ja rahaakin vielä on, vaikka kuinka shoppaillaan! Tää lämmin ilima kuitenki sen verran häirittee, että päivisin nukuttaa ja illalla sitten ois menohaluja, muttei mittään järkiä illalla mennä ku aamula koulu. Noh, ohan täsä kolome kuukautta aikaa keijata!! PUS! |
torstai 9. syyskuuta 2010
Shoppauspäivä
Otsikosta voinette päätellä, että tänään sitten päästiin oikeasti shoppaan Forumiin. Jihaa! Jee! Wuhuu! Tarkennukseksi nuo edelliset ilon kiljahdukset olivat Johannan kommentteja ja Karoliina oli semi-tyytyväinen. Tämä ei juuri poikkea normiolosuhteista. Saatiin törsättyä hyvin rahhaa, että jos nyt äidit ja isät luette tämän, älkää peljätkö meillä on vielä rahaa ruokaan. :)
Käytiin tänään koulussa. Opeteltiin hulluna kaikkia ruokasanastoa. Opittiin myös, että me suomalaiset ollaan kovia syöppöjä, me ollaan joka välissä syömässä..kun taas puolalaiset ja romanialaiset syövät säälittävän vähän. Miten voi selvitä aamusta iltaan, vain yhdellä lämpimällä ruualla?! Tosin puolalaiset syö aamulla 7-12 välillä aamupalan kahdesti. Hulluja!
Aatelkaa, käveltiin kauppakeskukseen, vaikka paikalliset oli sitä mieltä että se on ihan liian kaukana. Hurjat 10 minuuttia meni yhteen suuntaan. Mennessä nähtiin ihan superi maauimala, jonne varmasti mennään lauantaina. Palmuja ja kaikkea! Oih! Takas tullessa oli sitten taas jännitystä kerrakseen, ko nähtiin pupuja vai mitä lie isoja rottia ne oli.. Pomppi niinkö kengurut konsanaan.
Huomenna koulu järjestää meille pileet baarissa. Outoa. Mutta tottakai ollaan menossa. :) Onneksi on myös jotain mitä laittaa päälle ja millä koristautua. Kattokaas kuvasta. Oikeella puolella Johannan ostokset ja vasemmalla sitten Karoliinan. Paperipussissa tuliaisia. Fanni, Hanna, Jaana ja Eeva, seurailkaa postilaatikkoanne.
Nyt on pakko lopettaa. Ollaan kahvilassa, jossa on ilmainen netti käytettävissä ja akku loppuu ihan kohtsillään. Huomenna kuvia!
 |
| Johanna shoppaa hullun kiilto silmissä! |
Käytiin tänään koulussa. Opeteltiin hulluna kaikkia ruokasanastoa. Opittiin myös, että me suomalaiset ollaan kovia syöppöjä, me ollaan joka välissä syömässä..kun taas puolalaiset ja romanialaiset syövät säälittävän vähän. Miten voi selvitä aamusta iltaan, vain yhdellä lämpimällä ruualla?! Tosin puolalaiset syö aamulla 7-12 välillä aamupalan kahdesti. Hulluja!
Aatelkaa, käveltiin kauppakeskukseen, vaikka paikalliset oli sitä mieltä että se on ihan liian kaukana. Hurjat 10 minuuttia meni yhteen suuntaan. Mennessä nähtiin ihan superi maauimala, jonne varmasti mennään lauantaina. Palmuja ja kaikkea! Oih! Takas tullessa oli sitten taas jännitystä kerrakseen, ko nähtiin pupuja vai mitä lie isoja rottia ne oli.. Pomppi niinkö kengurut konsanaan.
Huomenna koulu järjestää meille pileet baarissa. Outoa. Mutta tottakai ollaan menossa. :) Onneksi on myös jotain mitä laittaa päälle ja millä koristautua. Kattokaas kuvasta. Oikeella puolella Johannan ostokset ja vasemmalla sitten Karoliinan. Paperipussissa tuliaisia. Fanni, Hanna, Jaana ja Eeva, seurailkaa postilaatikkoanne.
Nyt on pakko lopettaa. Ollaan kahvilassa, jossa on ilmainen netti käytettävissä ja akku loppuu ihan kohtsillään. Huomenna kuvia!
8.syyskuuta.
Eilen käytiin kattomassa jalkapalloa. Ei meitä se jalkapallo kiinnostanut, mutta lähettiin ko haluttiin olla muitten Erasmus estudanttejen (eli oppilaitten) kanssa. Onneksi peliä oliki pelattu jo se eka puoliaika nii ei menny niin kauan. Miniolut ja Sumol juotiin ja se oli siinä! Oli ihan ok. Muut jatko pailuja ja me mentiin totuttuun tapaan pehkuihin. Eihän sitä joka päivä pailata ku kouluaki on. Ollaan niin tunnollisia oppilaita, että tiiettään että kouluun on mentävä.
Tännään koulun jälkeen eli yhen kieppeilä lähettiin tutkimusretkelle. Kierrettiin koko Castelon keskustan alue kahessa tunnissa ja tunnetaan koko kaupunki ko Kemi. Olihan se jännää (taas)! Eka lähettiin paineleen kohti suurta vesiputousta (kuvan perusteella). Se osoittautuki vaan liikenneympyrän "hienoksi" maisemoinniksi. Se oli tylsä. Ei eka älytty että se on SE! Sitten lähettiin painattaan vankilaan. Tai eksyttiin oikiastaan. Tai ei eksytty ko se oli pyhä tarkotus. Oltiin vähän turisteina ko jalat valkosina, kamera kädessä ja kartta nokan eessä vedettiin menemään. Oltiin varmaan nähtävyys paikallisille! Ainaki ne katto pitkään.
Tännään koulun jälkeen eli yhen kieppeilä lähettiin tutkimusretkelle. Kierrettiin koko Castelon keskustan alue kahessa tunnissa ja tunnetaan koko kaupunki ko Kemi. Olihan se jännää (taas)! Eka lähettiin paineleen kohti suurta vesiputousta (kuvan perusteella). Se osoittautuki vaan liikenneympyrän "hienoksi" maisemoinniksi. Se oli tylsä. Ei eka älytty että se on SE! Sitten lähettiin painattaan vankilaan. Tai eksyttiin oikiastaan. Tai ei eksytty ko se oli pyhä tarkotus. Oltiin vähän turisteina ko jalat valkosina, kamera kädessä ja kartta nokan eessä vedettiin menemään. Oltiin varmaan nähtävyys paikallisille! Ainaki ne katto pitkään.
 |
| Vanha kaupunki näkkyy taustalla. Tässä ollaan vielä retkemme alussa.. |
Sitten päätettiin lähtiä kattoon SÉ:tä. Eli sellasta katetraalia jonka nimi on Sé. Joka ei ollu auki. Tietenkään. Johanna rynkytti ovia ja joku mummo alko passaamaan portugaliksi mutta eihän me ymmärrety ko se puhu paikallista murretta, muuten ois kaikki menny kaaliin. Ihime hommaa! Karattiin siltä mummolta ja eksyttiin vahingossa puutarhaan, jonka nimi on Jardin de Paco. Se on sellanen patsaspuutarha. Kuulostaa tylsältä, mutta oli se hieno. Kattokaapa vaikka!
 |
| Sé |
 |
 |
| Johanna mietiskelee mietiskelykujalla..melkein nirvanassa. |
Mentiin vastapäiseen puistoon päivälimuille (Sumol), joissa oli vissiin turistilisät kohillaan. Oli tarkotus "oikasta" parin kadun poikki kohti kotia ja keskustaa. Noh, sittenhä me vasta eksyttiinki! Seikkailtiin vanhassa kaupungissa tovi ja bongailtiin huudeja. Nähtiin kaikkia historiallisia juttuja, kuten kaksi mummoa! (Milla lähetän kuvan/Karoliina) Kadut oli kapeita ja autot huristeli menemään. Piti hiukkasen vetää vattaa sisään, että mahuttiin rinnakkain. Oltiin hämmästyksissä missä ollaan ja kuinka hyviä ollaan suunnistaan. Yks kaks kuitenki huomattiinki, että ollaan ihan kotikulmilla.
Päätettiin jähä shoppaan keskustaan ja löydettiinki pari ihan kivaa putiikkia. Virpi odottele tuliaisia! (/Johanna) Tästä jatkettiin kahville muutaman suomalaisen tytön kanssa ja syötiin maailman parasta jätskiä. Jopa Johanna veti monta ämpäriä sitä, vaikkei se ees tykkää jäätelöstä. (Jaana, oot varmaan kade!)
Päätettiin jähä shoppaan keskustaan ja löydettiinki pari ihan kivaa putiikkia. Virpi odottele tuliaisia! (/Johanna) Tästä jatkettiin kahville muutaman suomalaisen tytön kanssa ja syötiin maailman parasta jätskiä. Jopa Johanna veti monta ämpäriä sitä, vaikkei se ees tykkää jäätelöstä. (Jaana, oot varmaan kade!)
Tänään pileet jatku kotona. Tai siis yläkerrassa. Kuten joka päivä tähän mennessä. Hulluja nuo kaikki muut studentit, paitti me. Miten ne jaksaaki, ko aamula on koulu ja kaikkia! Saatiin sitten ihan sika hyvää ruokaa! Italialaiset on hyviä kokkaan. Taidetaan käydä siellä syömässä joka päivä!!! Yks meinaski jo palkata sen itelle kokiksi, mutta meistä on kohtuullista etä se tekkee vain täällä talossa ruokaa koska me ollaan täällä.
Laitettaan nukkuun ja muut jatkaa pileitä. Huomena koulua ja shoppausta FORUMISSA ja ehkä uimaan. Ken tietää?
 |
| Vanhan kaupungin normi-tie. |
tiistai 7. syyskuuta 2010
Matkalla Castelo Brancoon...
Aamupalalla loistohotelissa.
Käytiin ennen junalle menoa käveleskelemässä. Nähtiin kaikkea siistiä, kuten tämmönen puisto.
Ja eiköhän se koko suihkulähde räjähtäny.
Taustalla näkkyy ihan sairaan pitkä silta, se jatku ainaki 100003213480 kilometriä.
Siellä oli ihania naisiaki!
Siinäpä näkkyy osa siittä ostoskeskuksesta ja sitten joku pilvenpiirtäjä.
Sitten oltiinki jo juna-asemalla.
We are at home! Eli kotona ollaan!
Lähettiin Lissabonista sunnuntaina päivällä kohti Castelo Brancoa. Aamulla hengailtiin maailmannäyttelyn "raunioilla" Lissabonissa. Oltiin hiukkasen eksyksissä, mutta ei pahasti. Ei taaskaan uskallettu lähteä näköetäisyyttä kauemmas hotellista. Tilattiin itse liput lippuautomaatista junaan ja hypättiin junaan..vaikka hiukkasen jännitti oltiinko astuttu oikeaan junaan. Just, ko päästiin junaan ovesta sisälle, niin eiköhän se kuski painunu kaasun pohjaan. Että junan vaihtamisen mahdollisuutta ei ollut :D
Meitä oltiin vastassa juna-asemalla. Onneksi autolla, koska hullukaan ei ois jaksanu raahata niitä laukkuja meän tulevaan kotiin. OIH! Onhan se huvila hieno! Ollaan ihan huuli pyöreänä ihasteltu kämppää. Kaikki kalusteet, kippoja ja kuppeja myöten on taattua Ikea laatua, joten sopeutumisen ongelmaa ei ole ollut. :) Muutettiin soluun, jossa asustaa kaksi suomalaista. Muissa kerroksissa asustaa tyyppejä Italiasta ja Espanjasta. Toki me muutettiin samaan huoneeseen, Johannan huone toimii pukeutumishuoneena ja mahdollisena mökötyshuoneena, jos sellaiseen on tarvetta.
Kaikki ihmiset on kohteliaita ja mukavia. Eikä mittään pahhaa sanottavaa ole heistä, paitsi että ne kävelee aivan sairaan hitaasti. Me kävellään niin hiljaa, ko vain osataan ja silti ollaan ekoina pelipaikoilla.
Eilen päästiin käymään paikallisessa tavaratalossa, josta hankittiin kaikki tarpeellinen. Ruoka on semi-halpaa ja juoma sitäkin halvempaa. Kaupassa haisi pahalle, koska ne portugalilaiset on niin hulluja, että kaloja on jokapaikassa ja NE HAISEE!
Tänään oli kielikurssin ensimmäinen päivä. Se kestää kuulemma kaksi viikkoa ja harjoittelupaikat meille selviää EHKÄ huomenna. Osataan sanoa nyt portugaliksi kaikki mitä me vaan halutaan..kuten kiitos (obrigada) ja minun nimeni on... (sou Johanna) Katsokaahan allaoleva video, jossa met esitellään huvilamme.
Meitä oltiin vastassa juna-asemalla. Onneksi autolla, koska hullukaan ei ois jaksanu raahata niitä laukkuja meän tulevaan kotiin. OIH! Onhan se huvila hieno! Ollaan ihan huuli pyöreänä ihasteltu kämppää. Kaikki kalusteet, kippoja ja kuppeja myöten on taattua Ikea laatua, joten sopeutumisen ongelmaa ei ole ollut. :) Muutettiin soluun, jossa asustaa kaksi suomalaista. Muissa kerroksissa asustaa tyyppejä Italiasta ja Espanjasta. Toki me muutettiin samaan huoneeseen, Johannan huone toimii pukeutumishuoneena ja mahdollisena mökötyshuoneena, jos sellaiseen on tarvetta.
Kaikki ihmiset on kohteliaita ja mukavia. Eikä mittään pahhaa sanottavaa ole heistä, paitsi että ne kävelee aivan sairaan hitaasti. Me kävellään niin hiljaa, ko vain osataan ja silti ollaan ekoina pelipaikoilla.
Eilen päästiin käymään paikallisessa tavaratalossa, josta hankittiin kaikki tarpeellinen. Ruoka on semi-halpaa ja juoma sitäkin halvempaa. Kaupassa haisi pahalle, koska ne portugalilaiset on niin hulluja, että kaloja on jokapaikassa ja NE HAISEE!
Tänään oli kielikurssin ensimmäinen päivä. Se kestää kuulemma kaksi viikkoa ja harjoittelupaikat meille selviää EHKÄ huomenna. Osataan sanoa nyt portugaliksi kaikki mitä me vaan halutaan..kuten kiitos (obrigada) ja minun nimeni on... (sou Johanna) Katsokaahan allaoleva video, jossa met esitellään huvilamme.
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Luleå - Stukholma - Libsabon
Johannaa ylläripylläri jännitti jo täällä!
Se meinas jopa syä oman laukkunsa.
Lentokoneessa oli kaikkia jännää. Niinku tämä Lissaboni.
Ruoka oli semi-hyvää, mutta olihan sitä hankala syä!
Otettiin tällänen tympiä hotellihuone. Ei ees viittä tähtiä, mutta oma uima-allas!
Johanna aiko lähtä aamulla snorklaamaan!
Ohan ne Portugalilaiset tolloja! Lakanneet kävelykadutkin.
Nilikat mennee!
Katujen liukkaudesta huolimatta selvisimme (yhtä ja samaa katua pitkin, 300m) American Dinnersiin ahmimaan paljon ruokaa. Piffi oli hyvin medium vaikka donea pyydettiin.
Nyt jännätään onko vessassa yöllä ruuhkaa..?
Saatiin uusia kavereita. Ketä lie?
Takana häämöttää super hieno huomisen etappi....
RAUTATIE- METRO- BUSSI JA TAXI-ASEMA!
Käytiin myös tuossa vastapäätä hienossa kauppakeskuksessa.
Gränsseni on siihen verrattuna R-kioskin takahuone. Olihan sieläki jännää.
Samalla käytiin hakemassa ruokaostokset (eli sipsiä, limua ja suklaata ja 4l vettä).
Aivan ihme tavaraa myynnissä, kuten viinaksia!
Mutta missä oli ruisleivät?
Ollaan ihan sekasin tästä kaikesta. Täälä on niin erilaista ja lämmin!! Hiki valluu!
PUSPUS!
perjantai 3. syyskuuta 2010
Operaatio "Kuinka pakata matkalaukku viisasti?"
-Karoliina-
keskiviikko 1. syyskuuta 2010
WHERE IS CASTELO BRANCO?
- Castelo Branco on keskellä Portugalia, mutta kuitenki lähelä Espanjan rajaa. Jos en väärin muista niin 30km oli Castelosta Espanjan puolelle. Eli aikalailla sama ko ajais Kemistä tänne Simon huudeille.
- Castelossa on reippaat 200 000 asukasta. Elikkä tungetaan kaikki kemiläiset, torniolaiset, simolaiset, tervolalaiset, keminmaalaiset, ylitorniolaiset ja ranualaiset samaan aitaukseen ja lisätään vielä ainaki Oulun verran ihmisiä. Enkä oo varma riittääkö sittenkään.
- Castelossa on hyvin lämmintä tällä hetkellä. Internetin hyvin luotettava sääpalvelu näyttää +32 ja vähän pilviä. Loppuviikolla tilanne on vielä karmivampi +34. Olen ihan varma, että kilahdan jossain vaiheessa ja haluan kotia. Onneksi sieläki tullee talavi.
- Sitten tämä meidän yhteistyökumppanikoulu on nimeltään: Instituto Politécnico de Castelo Branco. En tiiä siitä oikein mittään. Joku koulu se kuitekki on.
- Me asumma Johannan kanssa jossain super hienossa solussa, jonne tulee meille kavereiksi kaksi muutakin heppua. Olispa ne kivoja, ettei mun tarvi kilahtaa niillekkin. En pysty käsittelemään mitään sotkuisia ihmisiä. Eikä kahvikuppeja jätetä lojumaan mihin sattuu!!
-Karoliina-
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)